Seuran nimi on Mynämäen rovastin Gustav Lönnmarkin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

 Seuran tavoite on vaalia suvun perinteitä, suvusta ja sen esi-isistä kertovaa historiallista materiaalia, edistää yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden polvien muistoa sekä tukea suvun jäseniä eri tavoin mahdollisuuksien mukaan.

 Seura pyrkii toteuttamaan tavoitteitaan:

  • järjestämällä sukukokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa
  • selvittämällä suvun vaiheita ja keräämällä sitä koskevaa aineistoa
  • luetteloimalla sukutauluja

Seura voi sukututkimustyön tukemiseksi samoin kuin muistomerkkien ja kokoelmien hankkimiseksi ja säilyttämiseksi käyttää varojaan hallituksen harkinnan perusteella Seura voi tavoitteidensa toteuttamiseksi perustaa rahastoja, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja ja omistaa kiinteistöjä.

 Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka polveutuu isän tai äidin puolelta vuonna 1813 syntyneestä  ja 1886 kuolleesta Gustav Lönnmarkista tai joka avioliiton kautta on sukuun liittynyt.

 Hallitus ottaa vastaan jäseneksi ilmoittautumiset ja eroamiset sekä vahvistaa ne. Hallitus ylläpitää sukuseuran jäsenluetteloa. Hallituksella on valta erottaa seurasta jäsen, joka toiminnallaan on vahingoittanut seuraa tai on osoittautunut muutoin sopimattomaksi siihen kuulumaan.

 Jäsenen alle 18-vuotiaat lapset, jotka haluavat liittyä jäseniksi voi hallitus hyväksyä nuorisojäseniksi. Heiltä ei peritä jäsenmaksua eikä heillä ole äänioikeutta, mutta kylläkin puheoikeus seuran kokouksissa.

7§ Hallituksen esityksestä voi sukukokous päättää kutsua kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat erityisen ansioituneita seuran jäseniä. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

 Jäsenen tulee suorittaa seuralle liittymis- ja jäsenmaksut joiden suuruuden seuran vuosikokous vahvistaa.

 Seuran hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä hallituksen puheenjohtaja valitsee vuosikokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.
Paikat pyritään jakamaan eri sukuhaarojen kesken. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja nimittää muut tarpeelliset toimihenkilöt. Rahastonhoitaja ja sihteeri voivat olla hallituksen ulkopuolelta.

10§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä, mukaan luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on saapuvilla. Päätökset tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä.

11§ Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja rahastonhoitaja yksinään.

12§ Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien lausunto on jätettävä hallitukselle seuraavan maaliskuun aikana.

13§ Seuran vuosikokous pidetään seuraavien huhti-syyskuun välisenä aikana. Hallitus määrää kokousajan ja –paikan. Sääntömääräisestä vuosikokouksesta on ilmoitettava seuran jäsenille kirjallisesti vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin. Sukukokoukseen hallitus kutsuu suvun jäsenet samoin kuin vuosikokoukseen. Sukukokous pidetään 3 vuoden välein vuosikokouksen yhteydessä.

14§ Vuosikokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Siinä käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. Valitaan kokouksen sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkistajaa, jotka samalla toimivat äänten laskijoina.
  4. Esitetään toimintakertomus, tilit, tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunto.
  5. Vahvistetaan tilinpäätökset sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille.
  6. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus.
  7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.
  8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
  9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Vuosikokouksessa, joka ei ole sukukokous, ei käsitellä kohtien 8 ja 9 asioita.

15§ Vuosikokouksessa äänioikeus on jokaisella läsnä olevalla jäsenellä, joka on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksunsa sekä kunniajäsenellä. Äänestys on avoin. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa tasatilanteen ratkaisee kuitenkin arpa.

16§ Päätös näiden sääntöjen muuttumisesta tai seuran purkamisesta voidaan tehdä vain seuran vuosikokouksessa, jos siitä on kokouskutsussa nimenomaan ilmoitettu. Päätös tehdään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä.

17§ Jos seura puretaan, on samalla päätettävä tarkemmin, miten omaisuus käytetään sääntöjen 2 §:n mukaisen seuran tavoitteen edistämiseen.